Ajatuksia Raamatusta

Pohdiskelen usein, miten kuvata mahdollisimman vilpittömästi ajatuksiani Raamatusta. Tässä tämänkertaisia:

Raamattu on ihmisten kokoama ja kirjoittama dokumentti Jumalan toiminnasta erityisesti Israelin kansan keskuudessa ja seurakunnan elämässä, profeettojen Jumalalta saamista sanoista ja Jumalaan uskovien opettajien opetuksista. Se sisältää myös aikalaisten tietoja ja käsityksiä historiallisista tapahtumista ja heijastelee heidän maailmankuvaansa. Raamattu ei ole "taivaasta tipahtanut", mutta sen jumalallinen sanoma on ilmeinen.

Ihmisen kapina ja synti on ongelma, mutta Jumala kutsuu silti ihmistä yhteyteensä. Vanhan Testamentin aikoina Jumala valmisteli ja pohjusti suunnitelmiaan. Jumalan Henki antoi Israelin profeetoille runsaasti etukäteistietoa tulevasta Messiaasta, ja Uusi Testamentti paljastaa meille, että Jeesus on tuo Messias. Tässä ilmenee vakuuttavasti Raamatun jumalallisuus, siis siinä, että Jeesus löytyy jo Vanhasta Testamentista ikään kuin "punaisena lankana" ja sellaisella tavalla, jota ei ihminen voi keksiä.

Uusi Testamentti vakuuttaa minua usein erityisen vahvasti sillä, miten syvästi sen sanoma, evankeliumi, vastaa ihmisen syvimpiin tarpeisiin. On tarve saada syntinsä anteeksi, uusi mahdollisuus uudestaan ja uudestaan. On tarve saada elämää kuolleeseen sisikuntaansa ja kiitos Jumalalle, Pyhä Henki tahtoo antaa sitä! Tässä maailmassa on kuoleman varjo, mutta evankeliumi on vastaus siihenkin: "Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä".

Kiitos siis Jumalalle Raamatusta, sekä Vanhasta että Uudesta Testamentista.