Tulvien jälkiä Mesopotamiassa

Eufratin ja Tigriksen maisemista on löytynyt eri-ikäisiä tulviin liittyviä kerrostumia. Monet ajattelevat niiden tai joidenkin niistä tavalla tai toisella liittyvän Raamatun vedenpaisumus­kertomukseen ja muihin Mesoptamiasta löytytyneisiin sitä muistuttaviin teksteihin. Arkeologit ottavat näihin yleensä varsin varovaisesti kantaa. Saatetaan sanoa esim. että seudun alttius toistuville tulville on synnyttänyt nämä kertomukset, mutta jotkut kyllä pitävät mahdollisena taustana tiettyä tuon alueen tulvaa.

Taustatiedoksi taulukko Mesopotamian vanhimmista arkeologisista aikakausista:

Aikakausi Välillä Huom.
Ubaid 6500/5500 - 4000 eKr. Esihistoriallinen
Uruk 4000 - 3100 Kuvakirjoitus. Kulttuuri ainakin myöhäisvaiheessa sumereiden luomaa
Jemdet Nasr 3100 - 2900 Varhaisia nuolenpääkirjoituksia
Early Dynastic I (ED I) 2900 - 2750 / 2700
Early Dynastic II (ED II) 2750/2700 - 2600
Early Dynastic III (ED III) 2600 - 2350
Akkad 2350 - 2170 t. 2230 - 2050 Akkadin valtakunnan perusti Sargon. Akkadin kielestä tuli Mesopotamian virallinen kieli.
Ur III 2100 - 2000 Viimeinen sumerilaisten kuninkaiden kausi


Mesopotamian kartta sumerilaiselta ajalta:

Map of the main cities of Lower Mesopotamia during the Early Dynastic period,
with the approximate course of the rivers and the ancient shoreline of the Gulf. (Wikimedia)
 
Käsittelen seuraavassa kahteen paikkaan, Uriin ja Shuruppakiin, liittyviä löytöjä, joista varsinkin Shuruppak on edelleen kiinnostava.

Ur

Sir Charles Leonard Woolley löysi Urista 3.5 metrisen savikerrostuman vuonna 1929. Sen alapuolelta löytyi edelleen kaivettaessa Kaksoisvirranmaan esihistorialliseen Ubaid-kauteen liittyvän asutuksen jäänteitä.

Woolley uskoi kyseisen savikerrostuman liittyvän vedenpaisumuskertomuksiin, ja löydös oli suuri sensaatio.  Hän kirjoitti:
This deluge was not universal, but a local disaster confined to the lower valley of the Tigris and Euphrates, affecting an area perhaps 400 miles long and 100 miles wide; but for the occupants of the valley that was the whole world.
Kuuluisa assyriologi ja Sumerin historian tuntija Samuel Noah Kramer ajoittaa Woolleyn löytämän kerrostuman ajalle 3500 eKr tai vanhemmaksi vuonna 1967 kirjoittamassaan artikkelissa.

David MacDonaldin artikkeli vuodelta 1988 sanoo näin:
The level of the great flood at Ur was sandwiched between remains of the Al Ubaid cultural phase, the last purely prehistoric period of southern Mesopotamia, and a layer of debris from the early Protoliterate period [ = Uruk-kausi]. The great Ur flood, thus, can be dated with a high degree of certainty to about 3500 BCE.
Woolleyn teoria vedenpaisumuskertomusten ja Urin kerrostuman yhteydestä on sittemmin laajalti hylätty. Esim. Kramer piti ajankohtaa aivan liian aikaisena. Se ei myöskään vaikuta olleen erityisen laaja. Vain 7 mailin päässä olevasta Eridusta, joka on suurinpiirtein samalla korkeudella merenpinnasta, ei ole löydetty merkkejä tulvasta. Nämä kaupungit erottaa kuitenkin vain matala harjanne.

Shuruppak

Sumerilaisten kuningasluettelossa mainitaan tulva lyhyesti ja siitä selviää, että ennen tulvaa kuninkuus oli Shuruppakissa ja tulvan jälkeen se siirtyi Kishiin. Pätkä kuningasluettelosta:
After the kingship descended from heaven, the kingship was in Eridug. In Eridug, Alulim became king; he ruled for 28800 years. Alaljar ruled for 36000 years. 2 kings; they ruled for 64800 years. Then Eridug fell and the kingship was taken to Bad-tibira. In Bad-tibira, En-men-lu-ana ruled for 43200 years. En-men-gal-ana ruled for 28800 years. Dumuzid, the shepherd, ruled for 36000 years. 3 kings; they ruled for 108000 years ... and the kingship was taken to Curuppag. In Curuppag, Ubara-Tutu became king; he ruled for 18600 years. 1 king; he ruled for 18600 years. In 5 cities 8 kings; they ruled for 241200 years. Then the flood swept over. After the flood had swept over, and the kingship had descended from heaven, the kingship was in Kic. In Kic, Jucur became king; he ruled for 1200 years. Kullassina-bel ruled for 960 years... 
Aiheuttiko tulva kuninkuuden siirtymiseen Shuruppakista Kishiin? Joka tapauksessa tulva esitetään tässä merkittävänä eri kausia erottavana tapahtumana.

Eräässä toisessa kuningasluettelon versiossa Ziusudra, sumerilaisen tulvakertomuksen Nooa, mainitaan Shuruppakin viimeisenä kuninkaana ennen tulvaa. Myös Instructions of Shuruppak nimisessä nuolenpäätekstissä ajalta 2600 - 2500 eKr mainitaan Shuruppak ja Ziusudra, siinä tosin Shuruppak on Ziusudran isä.

Selkein nuolenpääkirjoitusten viittaus Shuruppakiin tulvan yhteydessä on Gilgamesh-eepoksessa. Siinä Ziusudraa vastaava kuolemattomuuden saavuttanut Utnapishtim kertoo hänet monien seikkailujen jälkeen löytäneelle Gilgameshille, kuinka jumalat asuivat muinoin Shuruppakissa ja päättivät lähettää suuren tulvan maan päälle. Yksi jumalista varoitti kuitenkin siellä silloin asunutta Utnapishtimia ja kehoitti häntä rakentamaan suuren laivan...  

Suuri tulva ja Shuruppak liittyivät siis yhteen Mesopotamian vanhoissa kertomuksissa ja aikakirjoissa.

Shuruppakista löydettiin jo vuonna 1930 mahdollisesti tulvan aiheuttama savikerrostuma, joka ajoitukseltaan sopii paremmin kuvaan kuin Urista löydetty. Se oli Jemdet Nasr ja ED I -kausien kerrostumien välissä ja menee välille 2950 -2850 eKr. Lisäksi on mahdollisuuksien rajoissa, että myös yksi Kishistä löytynyt tulvakerrostuma olisi samalta ajalta (MacDonald). Shuruppakin ja Kishin kerrostumat eivät kuitenkaan ole kovin paksuja.

Ei ole mitenkään varmaa, että juuri  vuoden 2900 eKr. paikkeilla Shuruppakiin jälkiä jättänyt tulva on vedenpaisumus­kertomusten taustalla, mutta mahdotonta se ei liene. Joka tapauksessa Shuruppak on hyvin kiinnostava, koska siihen liittyy noita kirjallisiakin lähteitä. Melkoisen varteenotettava ehdokas Nooan kotikaupungiksi!

______________

Linkkejä:

Expedition Magazine, Samuel Noah Kramer, Reflections on the Mesopotamian Flood

Kommentit

Lähetä kommentti