Tekstit

Synnin olemuksesta

 Synti on sitä, että teemme asioita, jotka tiedämme vääräksi. Jopa niin, että joku asia voi olla toiselle synti, toiselle ei.  Viattomuuden tila on sitä, että ei tiedetä vielä mitään synnistä. Pieni lapsi on viaton. Vähitellen tietoisuus oikeasta ja väärästä lisääntyy. Sitten varsinainen synti tulee elämään, omatunto tahriintuu.  Sama periaate näkyy paratiisikertomuksessa. Oli vain yksi asia, jota ei saanut tehdä, syödä hyvän ja pahantiedon puusta. Sen yhden vääräksi tiedetyn asian tekeminen teki Aadamista ja Eevasta syntisiä.  Jännä asia on se, mitä Paavali sanoo laista: "Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi". Muutenkin Paavali opettaa paljon sitä, että omatunto on tärkeä. Ja se on suhteessa siihen, mitä tiedämme ja ymmärrämme.  Olemmeko siis  sellaisessa onnettomassa kierteessä, että koko ajan opimme lisää siitä, mikä on väärin - ja tulemme siis syntisemmäksi ja syntisemmäksi? Raamattuhan sanoo ja kokemuskin opettaa, että emme pysty tulemaan synnittömiksi. 

Ihmisen raadollisuus

 "Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä" (3. Moos.19:2). Pyhyyden vaatimus tuntuu kohtuuttomalta, kun ajattelee, miten raadollisia me ihmiset olemme.  Mutta uudessa liitossa onkin kysymys lahjapyhyydestä, vastaanottamisesta. Jeesus on meidän pyhityksemme. Ja kun väistämättä lankeilemme, saamme luottaa anteeksiantamukseen, koska Jeesus myös sovitti kaikki meidän syntimme.  Ja uudessa liitossa on kysymys niin paljosta muustakin, mitä saamme. Saamme rukoilla, saamme apua, johdatusta elämässämme, sisäisen elämän uudistumista Pyhän Hengen vaikutuksesta. Herra kyllä odottaa, että kaikki tämä vaikuttaisi meissä jotain hyvää. Ja jos meillä on mahdollisuuksia, kykyjä, voimia, eikä asenteemme ole aivan nurja, niin kyllä näin varmaan tapahtuukin.

Tulvien jälkiä Mesopotamiassa

Kuva
Eufratin ja Tigriksen maisemista on löytynyt eri-ikäisiä tulviin liittyviä kerrostumia. Monet ajattelevat niiden tai joidenkin niistä tavalla tai toisella liittyvän Raamatun vedenpaisumus­kertomukseen ja muihin Mesoptamiasta löytytyneisiin sitä muistuttaviin teksteihin. Arkeologit ottavat näihin yleensä varsin varovaisesti kantaa. Saatetaan sanoa esim. että seudun alttius toistuville tulville on synnyttänyt nämä kertomukset, mutta jotkut kyllä pitävät mahdollisena taustana tiettyä tuon alueen tulvaa. Taustatiedoksi taulukko Mesopotamian vanhimmista arkeologisista aikakausista: Aikakausi Välillä Huom. Ubaid 6500/5500 - 4000 eKr. Esihistoriallinen Uruk 4000 - 3100 Kuvakirjoitus. Kulttuuri ainakin myöhäisvaiheessa sumereiden luomaa Jemdet Nasr 3100 - 2900 Varhaisia nuolenpääkirjoituksia Early Dynastic I (ED I) 2900 - 2750 / 2700 Early Dynastic II (ED II) 2750/2700 - 2600 Early Dynastic III (ED III) 2600 - 2350 Akkad 2350 - 2170 t. 2230 - 2050 Akk

Milloin synti tuli maailmaan?

Kuva
Aadamin ja Eevan alkutilaa paratiisissa kuvataan Raamatussa viattomuudeksi: "Ja he olivat molemmat, mies ja hänen vaimonsa, alasti eivätkä hävenneet toisiansa." Sitten tulee tieto hyvästä ja pahasta ja synti,   jotka Raamattu kytkee vahvasti yhteen.  Kuva Wikimedia Tätä on mielenkiintoista verrata tieteelliseen käsitykseen ihmisen evoluutiosta. Esitän tässä yhden mieleen tulevan ajattelutavan. Eläimiä pidämme viattomina, vaikka ne voivat tehdä asioita, joita ihmiselle pidämme vääränä. Ja voidaan ajatella, että johonkin tiettyyn pisteeseen asti ihmisen edeltäjätkin voidaan laittaa samaan viattomuuden kategoriaan. Meidät nykyiset ihmiset taas katsotaan yleensä vastuullisiksi. Jossain vaiheessa on  siirrytty viattomuudesta hyvän ja pahan ymmärtämiseen, vaikka raja voikin olla vähän kuin veteen piirretty viiva. Moraalisen tajun herättyä voidaan puhua sellaisista käsitteistä kuin oikea ja väärä. Jumalaan uskova ihminen käyttää vääryyksistä myös sanaa synti.  Siis raamatullinen v

Kainin ja Abelin opetus

Kuva
Kerran Kain toi Herralle uhrilahjaksi maan satoa, ja Abel toi lampaidensa esikoiskaritsoja ja niiden rasvaa. Herra katsoi suopeasti Abeliin ja hänen uhriinsa, mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain suuttui kovin ja hänen katseensa synkistyi. Herra kysyi Kainilta: »Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan? Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa. Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa. Kain sanoi veljelleen Abelille: »Lähde mukaani.» Mutta kun olivat kulkeneet jonkin matkaa, Kain kävi veljensä Abelin kimppuun ja tappoi hänet. (1.Moos 4:3-8) Gustave Doré: Cain and Abel Offer Their Sacrifices ( Wikimedia ) Kertomus Kainista ja Abelista on Raamatussa heti syntiinlankeemuskertomuksen jälkeen. Huomio kiinnittyy usein synnin vaikutuksiin ja leviämiseen maailmassa. Kain tappaa veljensä ja jatkossa väkivalta leviää hänen suvussaan. Mutta tässä kertomuksessa on positiivinenkin opetus, opetus siitä, mi

Kasteesta

Ihan tähän alkuun haluan sanoa, että minusta sekä luterilaisen kirkon ja muidenkin perinteisten kristillisten kirkkojen kasteet että vapaiden suuntien käytäntö - uskovien kaste - ovat hyviä asioita.  Toiseksi pitää heti sanoa, että tämä kirjoitus ei ole opetus, vaan maallikon pohdintoja, joissa yritän vaan olla mahdollisimman rehellinen. Tältä nyt näyttää ja on tainnut näyttää suurinpiirtein samalta koko uskossa oloni ajan, yli 46 vuoden ajan. Kovin paljon ajatukseni eivät ole vaihdelleet, kuin ehkä hetkittäin. Kristillinen kaste erottaa ihmisen muiden uskontojen piiristä. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun muiden uskontojen piirissä elänyt ihminen tulee kristityksi. On hyvä, että on jokin tällainen selkeä merkki. Jos vaikkapa muslimi kääntyy kristityksi, niin olen kuullut kerrottavan, että nimenomaan kasteella käyminen aiheuttaa usein sen voimakkaimman vastareaktion. Silloin ei ole kyse enää pelkästään ajatuksista ja pohdinnoista, vaan selkeästä valinnasta.  Ja jos sitten tällai

Syntiinlankeemus on totta

Kuva
Tieteellinen maailmankuva voi aiheuttaa meille vaikeuksia ymmärtää syntiinlankeemuskertomusta. Näitä on minunkin tullut aina joskus pohdittua. Nämä ajatukset saivat tällä kerralla tällaisen muodon:   Jan Brueghel the Elder and Peter Paul Rubens, The Garden of Eden with the Fall of Man  ( Wikimedia Commons ) Syntiinlankeemuskertomuksen käärme ei tarkoita eläintä. Ei yksi eläinlaji ole niin tärkeä, että saisi tällaisen erityishuomion Raamatussa. Tässä kertomuksessa käärme tarkoittaa pettäjää. Se on se ääni, joka sai valheellisilla perusteluilla ihmisen tekemään moraalisesti väärän ratkaisun, olemaan tottelematon Jumalalle, toimimaan vastoin sitä,  minkä oli tiennyt oikeaksi. Siis Saatana. Jumala sanoi käärmeelle: ”Koska tämän teit, sinä olet kirottu kaikkien karjaeläinten ja villieläinten joukossa. Vatsallasi sinun on kuljettava ja tomua syötävä koko elinaikasi. Minä panen vihollisuuden sinun ja naisen välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille. Hän on murskaava sinun pääsi,