Parannus

Professori Lauri Thuren kirjoittaa mielenkiintoisesti sanasta "parannus" kirjassaan "Raamatun käyttöohje".

Hän kertoo ensin, että uudessa raamatunkäännöksessä tätä sanaa ei enää juurikaan käytetä, koska on kyseessä vanha käännösvirhe. Nykyisessä käännöksessä Johannes Kastaja ja Jeesus huutavatkin: "Kääntykää!" Myöskään kreikankielinen sana Uudessa testamentissa ei ole oikein hyvä hänen mielestään, sana "metanoeite" tarkoittaa "ajatelkaa toisin".

Hän jatkaa sitten:

Kuva parannuksesta onkin peräisin Vanhan testamentin profeetoilta. He näkivät Israelin kansan kuin lammaslaumana, joka on kulkemassa väärään suuntaan. Lampaat piti huutaa takaisin turvaan, takaisin kotiin. Profeetat huusivatkin kansalle tavallista karjan kutsuhuutoa shuuvuu, suomeksi suunnilleen 'ptruii-ii!' Näin huusivat myös Jeesus ja Johannes Kastaja oman aikansa ihmisille. Se tarkoitti: 'kääntykää ympäri, tulkaa kotiin! Olette menossa kohti vaaraa, tulkaa tänne päin, täällä on ruokaa ja hyvä olla.'

Hän ei halua kuitenkaan liikaa korostaa käännöseroja, vaan ottaa laajemmin esille asiaan liittyviä sanoja: uudestisyntyminen, kääntymys, parannus, Jeesuksen kohtaaminen, uskoontulo ym. ja jatkaa: 

Jokaisella sanonnalla on oma korostuksensa, mutta kaikki kuvaavat samaa asiaa eri tavoin. Hiusten halkominen tässä on turhaa. Tärkeintähän on lopputulos, että eksynyt palaa takaisin... Alkuperäistä, yksinkertaista 'parannussaarnaa' tarvitaan tänään ehkä enemmän kuin koskaan. Jumala ei edellytä ihmisiltä mitään ryhtiliikettä tai itsensä parantelua, vaan että toimisimme niinkuin metsään eksyneet lampaat tai lehmät. Kun isännän ääni kuuluu, käännytään siihen suuntaan ja palataan hänen luokseen. Jos jalat eivät kanna, hekkokin vastaus riittää... Jos hengellisissä puheissa ei enää kutsuta ihmisiä - mitä sanaa sitten käytetäänkään - jotain on pielessä. Silloin pitäisi puhujan itsensä kääntää kelkkansa ensimmäisenä. Jos paimen tyytyy jutustamaan mukavia lähellä pyörivien lampaiden kanssa, muille käy huonosti...